Huomio: Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä talous-, vero- tai sijoitusneuvontaa. Luvut ja säännöt muuttuvat, joten tarkista ajantasaiset tiedot ennen liiketoimintapäätöksiä.
Verkkokauppa on internetin välityksellä toimiva kauppa. Siitä käytetään yleisesti myös nimityksiä nettikauppa, sähköinen kauppa, elektroninen kauppa ja online-kauppa. Verkkokauppa on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana voimakkaasti, ja sen merkitys niin kuluttajille kuin yrityksillekin on kasvanut jatkuvasti. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä verkkokauppa tarkoittaa, miten se toimii, mitä kuluttajakaupassa ja yritysten välisessä kaupassa on hyvä tietää ja miltä Suomen verkkokaupan luvut näyttävät.
Mitä sähköinen kaupankäynti on?
Sähköisen kaupan palvelukeskuksen ja Suomen Elektronisen Kaupankäynnin yhdistyksen (ECF) määritelmän mukaan ”sähköinen kaupankäynti on ICT:n (tieto- ja viestintäteknologian) välityksellä tapahtuvaa tavaroiden ja palvelujen tarjontaa, kysyntää tai myyntiä tai muuta kaupallista asiointia”. Verkkoliiketoiminta viittaa tietoverkkojen välityksellä käytävään liiketoimintaan, ja usein sillä tarkoitetaan internetin välityksellä käytävää kauppaa.
Verkkokaupan on arvioitu muuttavan kuluttajien suhtautumista tavaraan: kaiken ei tarvitse olla uutta ja itse ostettua, vaan tavaroita voi myös vuokrata tai ostaa käytettynä, koska verkko mahdollistaa vertaiskaupan eli myymisen ja vuokraamisen suoraan kuluttajalta toiselle.
Näin verkko-ostaminen toimii
Kuluttajakaupassa verkkokauppa on etäkauppaa. Verkkokaupat toimivat periaatteessa samalla tavalla kuin postimyyntiyritykset, ja niitä koskevat samantyyppiset säännökset, vaikka kaikki postimyynnin lait eivät sellaisenaan päde. Esimerkiksi sähköisesti käytettävät sovellukset ja palvelut myydään ilman palautusoikeutta, ja myös fyysisiä tuotteita voi myydä ilman palautusoikeutta, jos myyjä mainitsee siitä selvästi.
Asiakas tutustuu valikoimaan verkkosivuilla ja kerää tuotteet ostoskoriin, joka laskee hinnat ja usein myös toimituskulut yhteen. Tilaaminen edellyttää yleensä jonkinlaista rekisteröitymistä. Yleisiä maksutapoja ovat olleet luottokortit, pankkien verkkomaksut ja erilaiset ennakkomaksut.
Turvallisuus ja huijaukset
Verkkokaupan perustaminen on helppoa, ja tarjolla on monia avoimeen lähdekoodiin perustuvia ratkaisuja. Helppous on kuitenkin tuonut alalle myös huijaussivustoja. Siksi epäilyttävältä tuntuvalta sivustolta ei kannata tilata. Verkkoon on syntynyt sivustoja, joilla verkkokauppoja arvioidaan ja vertaillaan, ja yrityksen hyvä maine ja pitkät perinteet takaavat pääsääntöisesti toiminnan luotettavuuden. Korttitietoja ei pidä syöttää salaamattomille sivuille, ja kannattaa tarkistaa, että sivun osoite alkaa https-tunnisteella.
Yritysten välinen verkkokauppa
Verkossa käydään myös yritysten välistä B2B-kauppaa. Suomalaiset B2B-kaupat harjoittavat verkkokauppaa ennen kaikkea tilausprosessin tehostamiseksi ja lisämyynnin vuoksi. Myös yritysasiakkaat odottavat palvelua verkkokaupan muodossa. B2B-verkkokauppa voi olla esimerkiksi tilausjärjestelmä, jonka kautta jälleenmyyjät tilaavat tuotteita suoraan toimittajalta, mutta se ei rajoitu tukkukauppaan.
Verkkokauppa Suomessa lukuina
Suomenkielisen Wikipedian mukaan internet-kuluttajakaupan arvo Suomessa oli vuonna 2007 noin 3,85 miljardia euroa. Vuonna 2017 verkkokaupan liikevaihto oli 10,4 miljardia euroa, ja Paytrailin kyselyn pohjalta vuoden 2018 liikevaihdon arvioitiin olevan 12,2 miljardia euroa. Saman kyselyn mukaan miehet käyttivät verkko-ostoksiin keskimäärin 300 euroa ja naiset 240 euroa kuukaudessa. Liikevaihdoltaan suurin kategoria on matkailu. Vilkas Groupin verkkokauppaindeksin mukaan verkkokauppa kasvoi vuosina 2007–2017 keskimäärin 39 prosenttia.
Asiakkaat odottavat yhä henkilökohtaisempaa palvelua: 42 prosenttia suomalaisista verkkokauppa-asiakkaista halusi henkilökohtaista ja räätälöityä palvelua, ja vuoden 2011 kyselyssä 61 prosenttia odotti, että kauppa tunnistaa maksu- ja toimitustiedot kirjautumisen jälkeen. Vuonna 2018 kauppakeskusalan ammattilaisista 86 prosenttia arvioi verkkokaupan kasvun vaikuttavan kauppakeskuksiin negatiivisesti.
Ulkomailta tilaaminen
Verkkokaupoista voi tilata tuotteita Suomeen mistä tahansa maasta, mutta ostajan vastuulla on huomioida tuontia koskeva lainsäädäntö sekä tulli- ja arvonlisäveromaksut. EU-maista tilattaessa tullia ja arvonlisäveroa ei yleensä tarvitse maksaa erikseen, mutta joillakin alueilla, kuten Ahvenanmaalla, on poikkeuksia. EU:n ulkopuolelta tilattaessa on yleensä maksettava sekä tulli että Suomen arvonlisävero.
Globaalit kauppapaikat
Englanninkielisen Wikipedian mukaan verkkokaupalla (e-commerce) tarkoitetaan tuotteiden ja palvelujen ostamista ja myymistä verkkoalustoilla tai internetin kautta. Se hyödyntää muun muassa mobiilikauppaa, sähköisiä maksusiirtoja, toimitusketjun hallintaa, internetmarkkinointia ja varastonhallintajärjestelmiä. Termiä käytti ensimmäisenä Robert Jacobson Kalifornian vuonna 1984 säädetyssä Electronic Commerce Act -laissa. Verkkokaupan kolme pääaluetta ovat verkkovähittäiskauppa, sähköiset markkinapaikat ja verkkohuutokaupat. Globaaleja kauppapaikkoja ovat esimerkiksi Amazon, eBay ja Alibaba. Toisaalta pienet erikoisalan yritykset ovat voineet löytää asiakkaita internetin kautta, vaikka eivät muuten voisi tarjota tuotteitaan laajasti. Verkkokauppaa edistävät Suomessa vuonna 1996 toimintansa aloittanut ECF ja vuonna 2000 perustettu Sähköisen kaupan palvelukeskus.